Sivut

maanantai 28. syyskuuta 2015

Portaat hissin sijaan?

Käytiin tänään hellun kans kaupassa kävellen. Hellu kävi samalla tk:ssa ja vietiin kirja kirjastoon, haettiin myös minun kihlasormus, joka on ollut pienennyksessä (meinas koko ajan tippua sormesta, niin parempi oli pienennyttää). Saatiin siis monta asiaa tehtyä :) Kotona laiteltiin sitten ruokaa.
Muutamaa tuntia myöhemmin tuli viesti kirjastolta, että sinne on tullu minun kirjavaraus. No eipä mitään, aateltiin että lähdetään käymään, ja mentiin silloinkin kävellen. Saa samalla nuo kipeät lihakset vähän vetreytystä sen jumppamaratonin jäljiltä, ja kun vielä en ole halunnut rankempaa treeniä tehdä.
Aloin tässä sitten miettimään tuota hyötyliikuntaa, tai oikeastaan sen puutetta. Nykyisin tuntuu, että ihmiset vaan laiskistuu koko ajan enemmän. On niin helppo mennä joka paikkaan autolla, ja yleensä se auto vielä yritetään parkkeerata mahdollisimman lähelle ovea.
Kyllä, syyllistyn tähän usein myös itse. Jokainen, etenkin kylän/kaupungin pinnassa asuva, saisi nyt miettiä, että onko tosiaan pakko aina ottaa se auto ja ajaa sillä se kilometri taikka kaksi sinne kauppaan, vai voisko siihen kauppareissuun yhdistää sen hyötyliikunnan samalla?

Tottakai nyt poisluetaan esim. kuumalla kesähelteellä kauppareissut, joita ehkä ei ainakaan pidempää matkaa voi kävellä, jos vie jotain helposti pilalle menevää. Kuitenkaan niitä sellaisia päiviä meillä ei Suomessa kyllä niin montaa ole, että niiden syyksi vois laittaa sen, mikä oikeasti on kenties laiskuutta.

Tietystikkään kaikilla ei tällaista mahdollisuutta ole, että asioille voi kävellen tai pyörällä mennä, joten tällöin se hyötyliikunta täytyy yhdistää muihin askareisiin. Talvella voi lumilingon käytön sijaan pukata lunta lumikolalla, kesällä voi leikata ruohon normaalilla ruohonleikkurilla päältäajettavan sijaan. Naapurinkaan ei tosiaan tarvitse ajaa sillä autolla, vaan hyvin voi sen matkan kävellä! :)
Ja tottakai kaikki valitsee aina ne portaat sen hissin sijaan, eiks vaan ;)



Juteltiin tuossa siskon kanssa yks päivä, että jos hoitotyössä olevat ihmiset ottais askelmittarin mukaan töihin, niin paljonkohan askeleita kertyis? Kyllä varmasti aika paljon! On toki muitakin ammatteja joissa ollaan paljon seisoma-asennossa ja kävellään paljon, mutta nyt ensimmäisenä mieleen tuli tuo hoitotyö kun itsekin sitä ammattikuntaa edustan.

Kuinkakohan moni hoitaja sitten kotona miettii, että ei minun tartte tehä enhän mithään ko olen töissä painattanu koko päivän? Veikkaisin että aika moni. Tosi monesti kuulee sitä, että "ko kotia pääsen, niin en kyllä jaksa tehä enää mitään!" Onkohan ne ihmiset hoksannu, miksi ne ei oikein taho jaksaa touhuta enää töiden jälkeen? Miepä sanon, että siihen vaikuttaa kaks tekijää, sinun ruokailut ja sinun vapaa-ajan liikkumiset.
Jos sie et kovin hyvin kerkeä työpäivän aikana syödä, on sulla aika suuri riski, että kotia päästyä vedät sitte kaksin käsin ruokaa, etkä tosiaankaan jaksa edes ajatella mitään liikkumista. Ja sitten ko et liiku vapaa-ajalla vaan makaat sohvalla, niin ethän sie voi jaksaa siellä töissä. Yksinkertasta.

Olettako muuten hoksannu, kuinka paljon virkeämpi olo on esim. aamuvuorossa, ko menet töihin vaikka pyörällä? Töistä tullessa saa sitten vähän nollattua ajatuksia samalla :)
***
Noniin, asia meinaa lähteä vähän sivuraiteille, joten tähän on hyvä päättää tämä teksti :D

Kivaa, ja liikunnaniloista viikkoa kaikille! <3 Älkää unohtako sitä hyötyliikuntaa ;)
***
Edit: Eilen mainitsin siitä joulublogista, että ajattelin vähän sellaista luoda. Nyt se on sitten tehty, ja eka kirjoituskin eilen jo julkaistu! Tervetuloa kaikki katsomaan! :) http://jouluasydamella.blogspot.fi/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahdun suuresti kommentistasi! <3