Sivut

lauantai 14. tammikuuta 2017

Hyväksytäänkö sut sellaisena kuin olet?

Mä haluan nyt kirjoittaa sellaisesta asiasta, mikä mua on vaivannu nyt viime aikoina.

Seuraan snapchatissa Fitfashionin snäppejä, ja siellä tämän hetkinen snäppääjä Katri Fityoutoo-blogista, kummasteli sellaista asiaa, että kun hän juttelee kavereidensa kanssa, kääntyy puhe usein terveellisiin elämäntapoihin ja erityisesti niihin syihin, minkä vuoksi nämä kaverit eivät ole viime aikoina liikkuneet tai miksi ovat syöneet miten syövät. Enemmän tai vähemmän kaikenlaisia selityksiä, siitä miten itse toimii tai mitä jättää tekemättä.

Varmasti tämä yleisempää on noinpäin, mutta nykyisin joutuu selittelemään omia valintojaan myös toisinpäin.
Jos oot jollain tapaa erilainen; et ehkä pukeudu trendivaatteisiin tai et esim. syö sokeria, joudut tätä tosi useasti selitteleen muille ihmisille.
Ihan kuin muiden ihmisten tarvis hyväksyä sun valinnat, että saat niitä noudattaa.

Mä en itse todellakaan kulje muodin aallonharjalla ja mä tykkään syödä terveellisemmin (verrattuna monien suomalaisten perinteiseen ruokavalioon, joka on höystetty sokerilla ja vehnällä).
Joskus musta tuntuu, että joudun näiden asioiden takia nolostuun, kun joku kyseenalaistaa ja ehkä jopa aliarvioi mun valintoja ja mielipiteitä.

Hullua, koska eihän mun pitäis tällasista asioista nolostua!

Joskus kuitenkin tulee sellainen olo, että mun pitäis muuttua, että muut hyväksyis mut. Että mun pitäis ostaa niitä trendikkäitä vaatteita, laittaa mun hiuksia joka päivä ja meikata paremmin.
Mut miks?? Mä en noista asioista välitä, ne ei kiinnostua mua yhtään, niin miks mun pitäis?
Ihan niinkun niille, jotka tosiaan tykkää laittautua, sanottais, että teidän täytyy nyt oppia löysäämään ja kulkee tukka sotkuisella nutturalla ja verkkarit jalassa joka paikkaan. 
En usko, että moni tyylitietoinen tosta innostuis! :D

Myös syömisen ja liikkumisen kanssa on sama asia.
Ihmiset heti kyseenalaistaa sun tavat ja ajattelee että sä olet jollain laihiksella, jos kieltäydyt herkuista tai jos käyt joka päivä lenkillä. Ne ei osaa ajatella, että ne jutut on just sulle sopivia ja hyviä tai että sä nautit niistä.
***
Noh, tuli vähän vakavampaa tekstiä, mutta toivottavasti herättää ajatuksia. :)

Ps. En mä yhtään kukista tykkää... :D

2 kommenttia:

  1. Voin niin samaistua tuohon meikittömyyteen ja tukan laittamattomuuteen! Itse käytän meikkiä todella, todella harvoin ja hiuksiakaan en osaa laittaa, vaikka minulla onkin kohtalaisen pitkä tukka. En ole onneksi joutunut yleensä selittelemään miksi en meikkaa tai laita hiuksia, paitsi kerran. Olin ystäväni luona, kun hän vietti 18-vuotissynttäreitään ja hänelle tuli sukulaisia kylään. Ystäväni ja hänen äitinsä meikatessa aika voimakkaastikin ystäväni äiti sitten kysäisi että miksen minä meikkaa:D Oli hieman hämmentynyt olo, koska enhän minä sille mitään muuta syytä keksinyt kuin että se ei vaan ole mun juttu. En tosin muista mitä sitten vastasin hänelle. Mutta tosiaan, tosi inhottavaa kun joutuu selittelemään valintojaan muille. D:

    http://venlaslittlediary.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, siitä tulee joskus vähän sellanen typerä olo itelle kun joutuu selitteleen..
      Ja erityisesti jos kyselijä on joku joka samalla tuntuu aliarvioivan sun valintaa.
      Mut onneks voi aina sanoa, että tää on mun juttu, että tää sopii mulle :)

      Poista

Ilahdun suuresti kommentistasi! <3